Markkinointisuunnitelman laatiminen

Markkinointisuunnitelman laatiminen on osa yrityksen strategiatyötä ja edellyttää strategisten tavoitteiden laatimista ja niiden ”maastouttamista” koko organisaatioon. Jokaisen tulee ymmärtää, mitä on tarkoitus saavuttaa ja miksi.

Mikä on SOSTAC-malli
Erityisesti Internetin aikakautena on Smithin 1990-luvulla luoma malli osoittautunut toimivaksi. Se esittelee kuusi työvaihetta, joista ensimmäinen käsittää ns., nykytila-analyysin. Sen avulla etsitään tietoa siitä, missä tilanteessa nyt olemme (Situation). Seuraavaksi kuvataan tilanne ts.tavoite johon tähdätään (Objectives). Missä haluamme tietyn ajanjakson kuluessa olla? Mitä siis tehdään, että päästään tavoitteeseen? Tämä vaatii strategian luomista (Strategy). Päätöksen synnyttyä pohditaan keinoja (miten ts. Tactics) joilla onnistutaan. Sen jälkeen laaditaan toimintasuunnitelma (Action). Lopuksi tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi laaditaan malli, jolla mitataan (Control)tavoitteeseen pääsyä. (Chaffey & White 2012, 178; Smart Insights.com)

Markkinointisuunnitelma ennen Internetiä ja sen aikana
Itse markkinointisuunnitelmaprosessi noudattaa ns. MOST- mallia, joka on ”mission, objective, stategy, tactics. (Jobber & Lancaster 2012, 55) Se toimi ennen ja toimii edelleen. Ennen suunnitelmia ohjasi erilaiset myynti ja markkinointikampanjat print mediassa, radiossa ja televisiossa. Oli ajoitettava mainonta sellaiseen aikaan, jolloin se tavoitti mahdollisimman laajasti lukijat, katsojat ja kuuntelijat. Ajoituksella oli siis merkitystä. Kampanjat olivat usein pitkäkestoisia kuten myös markkinointisuunnitelmat. Asiakkaat asioivat arkisin aukioloaikojen puitteissa.

Nykytila-analyysi on nyt ja oli aiemminkin tärkeää tehdä ennen markkinointisuunnitelman laatimista. Tämä ei ole muuttunut, mutta yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen on tärkeää tarkastella sekä yritystä itseään että sen ympäristöä monipuolisesti ennen suunnitelman laatimista. Aikaisemmin, kuten nytkin on ollut tärkeää tietää yrityksen nykyinen taloudellinen tilanne, osaaminen, resurssit, nykyiset omistussuhteet sekä varallisuus. Sen sijaan tavoitteita laadittaessa on nykytilanteessa arvioitava Internetin ja sähköisten palvelujen kehitystä tarkemmin. On osattava hyödyntää tietoa teknologian tuomista uusista mahdollisuuksista. Asiakas voi ostaa ja olla yhteydessä palvelun tuottajaan ajasta ja paikasta riippumatta. Kauppa ei siten seuraa aukioloaikoja vaan sitä, milloin asiakas tuntee tarvetta tai on muuten ”fiiliksessä” ostaa tai käydä palvelun tarjoajan sivustolla. Sähköisen kaupan tulevaisuuden mahdollisuuksien huomioimista ja aivan erityisesti sekä tietoliikennehinnoittelun (roaming) että asiakkaitten käyttötottumisten tarkkaa seurantaa ja ymmärtämistä. Toimintamallit siis se, miten tavoitteeseen päästään luodaan sähköisen kaupan mahdollisuuksia hyödyntäen ja optimoiden vuorovaikutteinen myynti sellaiseksi, että molemmat tukevat parhaalla mahdollisella tavalla asiakastyytyväisyyttä ja strategiseen tavoitteeseen pääsyä. Lopuksi mittarien luominen edellyttää, että osataan myös tulkita ja käyttää hyväksi sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää tilastointia ja tiedetään, mitä ja miten se on tuottanut ja missä määrin se on auttanut tavoitteeseen pääsemistä. Ennen riitti myynnin ja kustannusten seuranta esim. Excel-taulukoiden avulla.

Lähteet:
Jobber, D. & Lancaster, G. 2012. Selling and Sales Management.Pearson
Chaffey, D. & White, G. 2012. Business Information Management. Second Edition. Prentice Hall